Suomalaisen kouluruuan juhlavuosi 17.01.2018

Sata vuotta sitten Suomessa maatalouteen nojaava elämäntapa vaati koko perheen työpanoksen, myös lasten. Pitkät koulumatkat ja -päivät vähäisillä eväillä eivät houkutelleet lähettämään lapsia koulutielle. Jos joku sai etuoikeuden käydä koulua, oli se useimmiten perheen poika. Tytöistä kouluun pääsivät vain harvat.

Naisten voimannäyte

1900-luvun alussa Augusta af Heurlin toimi tyttöjen koulutuksen edistämiseksi, ja hänellä oli selkeä visio: kansakoululaisille tarjottaisiin lämmin keitto koulupäivän aikana. Koulukeittoyhdistys aloittikin toimintansa 1905.  Yhdistys tarjosi 18 000 lapselle mahdollisuuden ilmaiseen lämpimään kouluateriaan, mikä oli erittäin poikkeuksellista ensimmäisen maailmansodan runtelemassa ajassa.
Myös Suomen ensimmäinen naisministeri Miina Sillanpää ajoi asiaa vahvasti eteenpäin 1920-luvulla, jolloin oppivelvollisuuslaki tuli voimaan.


Koululaiset kuorivat perunoita Harjulan kansakoulussa Tuusulassa keväällä 1949. (Kuva: Pekka Kyytinen / Museoviraston kuvakokoelmat)

1948 historiallinen päätös

Kaikille oppilaille Suomen kansakouluissa oli järjestettävä maksuton ateria vuoden 1948 alusta lähtien. Aluksi tarjolla oli lähinnä vellejä ja puuroja, mutta nopeasti ruokalistakin monipuolistui.

Maksuton kouluruokailu on suomalainen erikoisuus ja ylpeydenaihe, jota ihastellaan ympäri maailmaa. Ruotsi on ainoa maa, jossa samanlainen järjestelmä on käytössä.


Kouluruoan valmistusta Oulun keskuskansakoulun keittiössä vuonna 1953. (Kuva: Kaleva / JOKA / Museovirasto)

Teemapäiviä Timjamissa

Timjamissa Kouluruoka 70v -juhlavuosi näkyy monin eri tavoin pitkin vuotta.
Tarjolla on eri vuosikymmenille tyypillisiä kouluruokia ja teemapäiviä aiheeseen liittyen. Järjestämme myös lempiruoka-äänestyksen, jonka suosikit pääsevät ruokalistalle.

Maukkaita hetkiä oman keittiön makuelämysten parissa!

teksti: Merja Jokiniemi