Iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2011-2012

TAMPEREEN RUDOLF STEINERKOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012

Toiminnan tavoitteet ja laajuus

Koululaisten iltapäivätoiminnan yleisenä tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohja hyvälle kasvulle. Toiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä ja eettistä kasvua. Lisäksi iltapäivätoiminnan tulee ennaltaehkäistä syrjäytymistä sekä lisätä osallisuutta.

Toiminnalla on myös oma erityisluonteensa, jossa painottuu laadukas vapaa-ajan toiminta.

Tampereen Rudolf Steinerkoulun iltapäivätoiminnan toimii jatkumona steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle ja perusopetuksen yleisille kasvatustavoitteille.

Tampereen kaupungin tukemaa toimintaa tarjotaan 1. ja 2. luokan oppilaille sekä erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Koulu mahdollistaa myös 3. luokkalaisten osallistumisen iltapäivätoimintaan mahdollisuuksien mukaan.

Toiminnan järjestämisen periaatteet

Tampereen Rudolf Steinerkoulu -yhdistys ry toimii palveluntuottajana Tampereen kaupungille. Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetuspalvelukeskuksen tilaajayksikkö tekee tuotantosopimukset palveluntuottajien kanssa ja maksaa avustusta lapsimäärän mukaisesti. Tampereen kaupungin tuottajayksikkö järjestää koulutusta ja yhteisiä palautekokouksia palveluntuottajille.

Iltapäivätoiminta on perusopetuslain mukaista ja noudattaa opetushallituksen laatimia iltapäivätoiminnan perusteita.

Iltapäivätoimintaa järjestetään koulupäivinä koulun päättymisestä klo 16.30 saakka. Lapsille tarjotaan välipala klo 13.30.

Lyhennettyyn iltapäivätoimintaan osallistuvan lapsen toiminta-aika ryhmässä on enintään kolme tuntia päivässä tai enintään kolme iltapäivää viikossa.

Iltapäivätoimintaa järjestetään koulun syyslukukauden ja kevätlukukauden aikana lukuun ottamatta syys-, joulu-, talvi- tai muiden lomien aikaa. Viikonloppuisin olevina koulupäivinä ei järjestetä toimintaa.

Kesäkerhotoimintaa järjestetään mikäli hakijoita on riittävästi.

Koululaisten iltapäivätoiminta käynnistyy, jos hakijoita on vähintään 10. Ryhmän maksimikoko on 30 läsnä olevaa lasta. Perusopetuslain mukaisesti toiminnassa tulee olla riittävä määrä ammattitaitoisia ohjaajia. Tampereella lähtökohtana on, että lapsiryhmällä tulee olla vähintään yksi kelpoisuusvaatimukset täyttävä ohjaaja.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998). Asetus 9 a §:n (115/2004).

Ohjaajien kelpoisuusvaatimukset tulivat voimaan 1.8.2009. Kaikkia pyydetään ennen työn aloittamista näyttämään ote rikosrekisteristä. Iltapäivätoiminnan henkilöstö ei saa sivulliselle ilmaista lasta tai hänen huoltajaansa koskevia salassa pidettäviä tietoja tai luovuttaa salassa pidettäviä asiakirjoja. Tietojen ilmaiseminen ja asiakirjan luovuttaminen on mahdollista vain huoltajan yksilöidyn suostumuksen perusteella. Perusopetuksesta ja siihen liittyvästä oppilashuollosta vastaavat henkilöt voivat luovuttaa iltapäivätoiminnasta vastaaville henkilöille toiminnan asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Jos lapsi siirtyy toisen opetuksen järjestäjän järjestämään iltapäivätoimintaan, aikaisemman järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava toiminnan järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden toiminnan järjestäjän pyynnöstä.

Iltapäivätoiminnalla on oma omavalvontasuunnitelma.

Toimintaan ilmoittautuminen ja valinta

Toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista. Ilmoittautumisaika seuraavaa lukukautta varten on keväällä maaliskuussa ja syksyllä marraskuussa. Koulun toimisto vastaa hakuprosessista ja siihen liittyvästä tiedottamisesta. Iltapäivätoimintapaikka tarjotaan kaikille määräaikaan mennessä ilmoittautuneille 1-2 luokkalaisille, eikä paikasta lähetetä erillistä päätöstä. Kolmasluokkalaiset saavat paikan jos ryhmissä on tilaa.

Ryhmien muodostaminen ja henkilökunnan rekrytointi tapahtuu tämän ilmoittautumisen perusteella.

Mikäli ilmoittautuminen jätetään ilman perusteltua syytä myöhästyneenä, laskutetaan kaupungilta saamatta jäänyt avustus perheeltä. (Perustellut syyt ovat esim. kesken lukukauden yllättäen tarjottu työpaikka, opiskelu tai muu vastaava, jota ei ole voinut etukäteen ennakoida.)

Kesken kauden tuleviin hakemuksiin pyritään vastaamaan myönteisesti, mikäli henkilökuntaresurssit ja muut käytännön järjestelyt ovat riittävät.

Kesken kauden iltapäivätoimintapaikasta luopuminen voi tapahtua muuton, työttömyyden, äitiysloman, hoitovapaan, pitkän sairasloman, opintojen päättymisen, vuorotteluvapaan tms. syyn vuoksi.

Toimintamaksu

Toiminnasta peritään osallistujilta kuukausimaksu. Maksun suuruus riippuu toimintaan osallistumisesta. Vanhemmilla on mahdollisuus valita kahdesta vaihtoehdosta.

Vaihtoehto 1      
  
110 euroa, mahdollisuus osallistua iltapäivätoimintaan joka päivä koulun
päättymisestä klo 16.30 saakka.

Vaihtoehto 2  
   
65 euroa, lapsi osallistuu toimintaan enintään kolme tuntia päivässä tai
enintään kolme iltapäivää viikossa. 

Maksun perimättä jättämistä tai alentamista voivat anoa tamperelaiset 1. ja 2. luokkalaisten vanhemmat Tampereen kaupungin hallintopalvelukeskuksen asiakaspalvelupäälliköltä. Päätöksiin sovelletaan ehkäisevän toimeentulotuen perusteita ja niihin liittyviä sovellusohjeita. Maksualennusta tai perimättä jättämistä ei pääsääntöisesti myönnetä taannehtivasti vaan korkeintaan sen kuukauden alusta, jolloin hakemus on jätetty asiakaspalvelupäällikölle. Koulun toimisto lähettää lomakkeen postitusohjeineen perheille ilmoittautumislomakkeiden mukana. 

Perheitä laskutetaan normaalin käytännön mukaan kaupungin maksunalennuspäätösten myöntämiseen saakka. Laskutus oikaistaan tarvittaessa päätösten saapumisen jälkeen.  

Toimintapaikat ja -tilat

Ensimmäisten luokkien iltapäivätoiminnan tilat ovat aina kodinomaisessa Huringin vanhassa päärakennuksessa.

Toisen luokan iltapäivätoiminnan tilat ovat pääsääntöisesti koulun puolella luokissa. Tiloista tiedotetaan erikseen.

Kolmasluokkalaiset jatkavat yleensä tuttujen ohjaajien kanssa samassa ryhmässä kuin uudet ekaluokkalaiset.

Ryhmät ulkoilevat hieman eri paikoissa. Siitä tiedotetaan ryhmäkohtaisesti. Koulun piha ja lähipuistot toimivat ulkoilupaikkoina.

Sisäliikuntaa on koulun eurytmiasaleissa mahdollisuuksien mukaan. Ryhmien vuoroista tiedotetaan kun se on ajankohtaista.

Vastuut ja vakuutukset

Iltapäivätoiminnassa olevat lapset on vakuutettu koulun puolesta. Koululaisvakuutuksen perusteella korvataan tapaturmat, jotka sattuvat varsinaisella toiminta-ajalla sekä matkalla suorinta tietä koulusta iltapäivätoimintaan ja iltapäivätoiminnasta kotiin.

Koulun jälkeen tapahtuva soitonopetus tai muu harrastustoiminta on yksityistä toimintaa, eikä kuulu  iltapäivätoiminnan vakuutuksen piiriin. Vakuutus ei siis koske soittotunneille tai kerhoihin  siirtymistä eikä niillä olo aikaa.

Vanhempainyhdistyksen ylläpitämissä kerhoissa lapset on vakuutettu erikseen.

Lapset joko haetaan iltapäivätoiminnasta vanhempien tai varahakijan toimesta tai he kulkevat itsenäisesti kotiin. Itsenäisesti kotiin kulkevilta pyydämme vanhempien allekirjoittaman kulkulupalapun. Kulkulupa täytetään myös siinä tapauksessa, että lapsen saa lähettää alaikäisen sisaruksen mukana kotiin.

Jos hakija on myöhässä, emme voi jättää lasta pihaan yksin odottamaan iltapäivätoiminnan sulkemisajankohdan jälkeen. Ohjaaja jää odottamaan lapsen kanssa.

Tiedottaminen

Koulun nettisivuilta löytyy linkki iltapäivätoimintaan.

Ryhmäkohtaisesta toiminnasta ja viikko-ohjelmasta tiedotetaan koteihin ja koulun henkilökunnalle toimintakauden alussa. Perheille jaetaan toiminnan alkaessa ryhmän kausisuunnitelma kyseiselle lukukaudelle. Vanhemmilla on myös halutessaan mahdollisuus pyytää ns. vanhempain varttia ryhmän ohjaajilta.

Kerran lukukaudessa vanhemmille annetaan asiakastyytyväisyyskysely täytettäväksi. Sen perusteella kehitetään iltapäivätoimintaa kuukausittain iltapäivätoiminnan jaostokokouksissa.

Yhteistyö kotien kanssa

Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä. Päämääränä on luoda kasvuympäristö, joka edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja tarjoaa turvallisen ympäristön lapselle koulupäivän jälkeen. Näin pyritään ennaltaehkäisemään riskitekijöitä, jotka liittyvät lapsen valvomattomaan ajankäyttöön ja yksinoloon.

Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen edellyttää keskinäiseen kunnioitukseen ja tasa-arvoisuuteen perustuvaa yhteistyötä, jossa korostuu yhteinen vastuu ja mielenkiinto lapsen kehitystä kohtaan. Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus luo myös pohjan kohdata mahdollisia ongelmatilanteita. Eri toimijoiden ( vanhemmat, luokanopettaja, erityisopettajat, koulupsykologi koulukuraattori ja kouluterveydenhoitaja sekä iltapäivähoidon ohjaajat ) välisen vuorovaikutuksen tarkoituksena on lisätä lapsen tuntemusta ja näin edesauttaa hänen tarpeidensa tunnistamista.

Lapsen yksilölliset tarpeet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon toimintaa järjestettäessä.

Toimintakauden alussa sovitaan vanhempien kanssa yhteydenpidon käytännöistä. Kauden alussa järjestetään tarvittaessa myös vanhempainilta esim. yhteistyössä luokanopettajan kanssa.

Yhteistyö koulun kanssa

Yksittäisten lasten myönteisen kasvuympäristön luomisessa ja ohjaamisessa tarvitaan kaikkien lasten kanssa toimivien osapuolten yhteistyötä. Lapsen syrjäytymisvaara pitää tunnistaa mahdollisimman varhain. Tarvittavan tuen järjestämisessä koulun, iltapäivätoiminnan ohjaajien ja muiden osapuolten yhteistyö on välttämätöntä. Yhteistyö koulun kanssa lisää oppilaantuntemusta.

Koulupäivän tapahtumat otetaan mahdollisuuksien mukaan toiminnassa huomioon. Luokanopettaja ja ohjaajat tapaavat säännöllisesti. Molemminpuolinen tiedottaminen toiminnasta on tärkeää.

Lukuvuoden alussa vuosirehtori osoittaa toiminnalle riittävät tilat.

Sijaisjärjestelyistä vastaa iltapäivätoiminnan vastaava toiminnanohjaaja. Jos sijaisia ei ole saatavilla, vuosirehtori määrää jonkun kouluavustajan tai muun henkilön toimimaan sijaisena.

Päivittäisen luomupainotteisen välipalan ainekset tilataan koulun keittiöltä osuuskunta Timjamista.

Iltapäivätoiminta sisältyy koulun turvallisuus ja kriisisuunnitelmaan.

Moniammatillinen yhteistyö

Yhteistyötä koulun erityisopettajien kanssa tehdään säännöllisesti.

Yhteistyötä tehdään myös tarvittaessa koulun oppilashuollon, terveydenhoitajan ja koululääkärin kanssa esim. lasten lääkehoidon suunnitelmia tehtäessä.

Toiminnan sisällölliset painoalueet

(Tämä osa-alue päivittyy syksyn 2011 aikana)

Eettinen kasvu ja vuorovaikutus:

Iltapäivätoiminta tukee lasten eettistä kasvua ja käsitystä ihmisten yhdenvertaisuudesta. Toiminnassa korostuu lapsilähtöisyys. Jokainen lapsi nähdään arvokkaana yksilönä.

Lapset tarvitsevat eettisessä ajattelussaan ja toiminnassaan sekä vuorovaikutustaidoissaan aikuisten ohjausta. Tärkeää on erityisesti aikuisen antama malli, ryhmän vuorovaikutussuhteet sekä arkipäivän tilanteissa kohdattavat eettiset kysymykset.

Iltapäivätoiminnassa lapsia ohjataan vähitellen kasvamaan vastuuseen:

  • omasta hyvinvoinnista ja terveellisistä elämäntavoista
  • toisen hyvinvoinnista sekä siihen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista
  • oman toiminnan aiheuttamista tunteista ja seurauksista itselle ja toisille
  • ryhmän toimintaan liittyvistä säännöistä ja sopimuksista
  • myönteisestä suhtautumisesta ympäristöön, luontoon ja kestävään elämäntapaan

Yhteisöllinen vastuun, luottamuksen ja huolenpidon ilmapiiri edistää eettistä kasvua. Kasvatuksessa hyödynnetään ryhmän vuorovaikutusta, eri tilanteisiin liittyviä keskusteluja, taiteen, leikin ja liikunnan tarjoamia mahdollisuuksia sekä esteettisiä kokemuksia ja toiminnallisuutta.

Vapaa leikki:

  • Vapaa leikki edesauttaa lapsen tahdon ja sosiaalisten taitojen kehitystä.
  •  Vapaan leikin impulssi  syntyy lapsista, se ei ole aikuisten ohjaamaa. Aikuinen puuttuu leikkiin vain tarvittaessa.
  •  Vapaassa leikissä lapsi saa harjoitella kykyään luoda uutta.
  • Leikkitilanteissa kehittyy kyky ratkaista ongelmia itsenäisesti ja yhdessä sekä kyky voittaa esteitä.
  •  Tahto on voima, joka saa ihmisen toiminnan liikkeelle. Vapaa leikki vahvistaa lapsen toimeen tarttumista ja oman sisäisen voiman tavoittamista.

Aikuisen tehtävä on mahdollistaa toiminnassa lapsen vapaa toimeen tarttuminen luomalla hengittävä ja kiireetön päivärytmi.

Liikunta ja ulkoilu:

Liikkuminen ja ulkoilu sekä rentoutuminen ja levähtämisen mahdollisuus ovat toiminnassa tärkeitä.

Kädentaidot ja askartelu:

(Tämä osa-alue päivittyy syksyn 2011 aikana)

Sadut ja tarinat:

(Tämä osa-alue päivittyy syksyn 2011 aikana)

Kulttuuri ja perinteet:

(Tämä osa-alue päivittyy syksyn 2011 aikana)

Tapakasvatus:

(Tämä osa-alue päivittyy syksyn 2011 aikana)

Ruokailu:

Välipala on luomupainotteinen ja monipuolinen.

Myös välipalan nauttimiseen liitetään kasvatuksellista ohjausta:

  • Erilaisten makujen maistamisen opetteluun kiinnitetään huomiota. Lasten on tärkeä opetella vähitellen sietämään erilaisia makuja. Steinerpedagogiigassa ajatellaan, että se lisää suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan hyvin konkreettisella tavalla. 

Arkiaskareet:

(Tämä osa-alue päivittyy syksyn 2011 aikana)

Elinympäristö ja kestävä elämäntapa: 

(Tämä osa-alue päivittyy syksyn 2011 aikana) 

Erilaiset tiedolliset ja taidolliset aihepiirit: 

(Tämä osa-alue päivittyy syksyn 2011 aikana) 

Toiminnan sisäinen arviointi 

(Tämä osa-alue päivittyy syksyn 2011 aikana)