Juhla on juhla 25.02.2020

Suomessa on Perustuslain nojalla linjattu koulujen juhlia: ”Juhliin voi sisältyä myös joitakin uskontoon viittaavia elementtejä. Tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisen johdosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena.”

Koulun juhlista on käyty aktiivista keskustelua apulaisoikeuskanslerin otettua kantaa yksittäisen koulun joulujuhlaan.  Haluan jatkaa keskustelua tuomalla esiin näkökulman, jossa lähestyn kristillisyyttä ja sen ideaa kulttuurivirikkeenä, en uskontona. Näkökulmani ei ole uskonnollis-tunnustuksellinen eikä sen vastainen.

Kristinusko toi ihmiskuntaan uuden impulssin: ihmisten tasa-arvon. Se ilmaistiin seuraavasti: kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia jumalan edessä – jumalan, joka oli syntynyt ihmiseksi. Ei ollut etuoikeutettuja ihmisiä rodun tai luokan mukaan, ei valittuja ihmisiä, ei yhteisöjä, joiden osa on tärkeämpi kuin jonkun toisen. Aleksanteri Suuren ajalla syntynyt universalismi sai uuden sisällön. Historian kirjoituksesta tuli yleistä historiaa, maailman historiaa. Ajanlasku muuttui: nähtiin aika ennen Kristusta ja aika Kristuksen jälkeen. (R.G Collingwood: The Idea of History).

Kristillinen impulssi on vaikuttanut vahvasti erityisesti Euroopan kulttuurikehitykseen. Keskiajan ja uuden ajan historiasta nostetaan yleensä esiin veriset uskonsodat. Kiihkoilu minkä tahansa asian puolesta sokaisee ihmisen. Vain yksi asia täyttää silloin ihmisen mielen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, miten kristillinen kulttuuri kehittyi hitaasti varhais- ja sydänkeskiajan luostareissa. Niiden ihmiset tekivät ruumiillista työtä, mietiskelivät, ja auttoivat apua tarvitsevia ihmisiä. Ora et labora. Jotakin tästä mielenlaadusta välittyy taiteessa, kuten esimerkiksi gregoriaanisessa kirkkolaulussa, keskiaikaisissa piae cantiones-lauluissa ja maalauksissa, tai Rafaelin Madonna-maalauksissa: aitoa hartautta, vaatimattomuutta ja mielen puhtautta. Ihmisyyttä. Simple Human Kindness. Toista ihmistä kohtaan.

Kristillinen prinsiippi on vaikuttanut "taikinajuuren tavoin" Euroopassa ja maailmassa 2000-vuoden ajan, ja sen voi löytää mm. yleisten ihmisoikeuksien takaa. Katson, että sitä voi ja tulee kunnioittaa myös koulun juhlissa – uskontoa harjoittamatta.

Jorma Pärssinen
Väitöskirjatutkija, luokanopettaja
Tampereen steinerkoulu