Suomi tarvitsee laajempaa kielipohjaa kuin mihin nykykulttuuri uskoo 18.02.2020

”I wish I could go back in time and study more languages at school”. Näin kirjoitti eräs entinen opiskelijamme Facebookissa viime viikolla. Näen arjessa, mistä hän puhui. Nuoret valitsevat yhä harvemmin vapaaehtoisen vieraan kielen. Onhan uuden kielen oppiminen haastavaa ja työ pitkäjänteisempää kuin moni muu vaihtoehto, mutta nuoren on hyvä ymmärtää, että ahkeruus palkitaan.

Sama opiskelijamme jatkoi: ”Nuorina koulussa me emme ymmärrä, kuinka kallisarvoinen kielitaito on ja kuinka onnekkaita me olemme, että meillä on mahdollisuus opiskella kieliä”. Kielten opiskelun tärkeydestä huolimatta, yhä harvempi oppilas niin meillä kuin muuallakin, jatkaa valinnaisen kielen opiskelua lukioon asti. Toivoisin, että kielitaidon merkitykseen kiinnitettäisiin enemmän huomiota.

Kielten opiskelu avaa ovia uudenlaisiin ajatustapoihin, jolloin samoja ilmiöitä voi tarkastella eri kulttuureista käsin. YK:n 60-vuotisjuhla Finlandia-talossa viitisen vuotta sitten oli ainutkertainen kokemus opiskelijoille ja minulle: YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon, presidentti Sauli Niinistö, rauhannobelisti Martti Ahtisaari… Vieressämme istunut diplomaattipariskunta ihasteli hyvin käyttäytyviä nuoriamme. Ennen lähtöämme he halusivat vielä välittää koulumme kaikille nuorille terveisensä kielten opiskelun tärkeydestä. Iso osa maailman ymmärtämistä edellyttää laajaa kielitaitoa. Se lisää suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä kansojen ja ihmisten välillä – juuri sitä ymmärrystä, jolla vähennetään vihaa ja ennakkoluuloja.

Olemme olleet kuuluisia hyvästä kielitaidostamme, mutta tilanne on heikkenemässä huolestuttavalla vauhdilla. Nykyisin ajatellaan, että englannin kielellä pärjää kaikkialla. Näin ei ole. Ei edes Euroopassa. Yritysmaailmasta ja korkeakouluista tulee koko ajan huolestuttavia viestejä, joista viimeisempänä Jyväskylän yliopistossa julkaistut tutkimustulokset.

Suomi tarvitsee kansalaisilleen laajempaa kielipohjaa kuin mihin nykykulttuuri uskoo. Arvostan englannin kielen taitoa, mutta samalla koen, ettei suomalaisten ymmärrys maailmasta voi pohjautua ainoastaan anglosaksisen maailman tulkinnoille. Kielitaidossa ei ole kyse ainoastaan sanoista ja kieliopista tai kulttuurista, vaan paljon isommasta asiasta, maailmankuvasta.

Nuoret perusasteen oppilaamme ja lukion opiskelijamme valitsevat parhaillaan oppiaineita ja ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettavia aineita. Toivoisin, että entisen opiskelijamme terveiset tavoittavat mahdollisimman monen nuoren tai hänen huoltajansa. Nuoret, opiskelkaa kieliä. Vanhemmat, olkaa ystävällisiä ja sparratkaa nuoria, kun opiskelu tuntuu haastavalta.

Tärkeintä ei ole tietyn numeron saanti, vaan kielitaito, josta elämän varrella voi olla yllättävänkin paljon hyötyä.

”Kieli on ihmisen kaikki ja silloin, kun ihmisellä on käytössään useampia kieliä, hänellä on käytössään entistä enemmän.” – Olli Pekka Heinonen, Opetushallituksen pääjohtaja.

Eija Heikkala
Kielenopettaja
Tampereen steinerkoulu